Olin Mikae­lil­la oppi­laa­na koro­na­vuo­si­na kun lähio­pe­tuk­sel­le oli juu­ri annet­tu mah­dol­li­suus. Tun­tien pitä­mi­nen ei täl­löin var­mas­ti ollut hel­poin­ta, mut­ta Mikael hoi­ti hom­man sil­ti todel­la ammat­ti­mai­ses­ti. Jos sai­ras­tu­mi­sen tai mui­den syi­den takia tun­ti jäi välis­tä tai jou­dut­tiin pitä­mään tupla­tun­ti, Mikael onnis­tui jär­jes­tä­mään sen hyvin suju­vas­ti. Hän on rat­kai­su­kes­kei­nen ihmi­nen. Mikael on myös todel­la moni­puo­li­nen soit­ta­ja ja hänel­tä löy­tyy myös osaa­mis­ta joka tyy­li­la­jiin. Aina oppi jotain uut­ta. En voi muu­ta kuin suo­si­tel­la hän­tä!

Mikae­lin tun­neil­le oli aina haus­kaa tul­la. Tun­nit alkoi­vat kuu­lu­mis­ten vaih­dol­la, ja kai­ken­lai­set tun­teet ja fii­lik­set oli sal­lit­tu­ja. Tun­tuu, että opim­me asioi­ta, joi­ta emme oli­si ilman hän­tä oppi­neet. Mikael on into­hi­moi­nen rum­puo­pet­ta­ja, joka koh­taa oppi­laan­sa yksi­löi­nä, ja huo­mioi eri­lai­set oppi­mis­ta­vat sekä kiin­nos­tuk­sen koh­teet. Hän uskoo oppi­lai­den kykyyn onnis­tua ja jak­saa kan­nus­taa jokai­ses­sa oppi­mi­sen vai­hees­sa. Mikael sel­väs­ti­kin tekee hom­man­sa rak­kau­des­ta lajiin!